Järvikunnostus

Järvet ovat veden kiertokulussa hetkellisiä pysähdyspaikkoja. Tosin, valtaosassa järviä vedet eivät koskaan pysähdy, vaan virtaavat hitaasti kohti purkupistettä matkalla mereen. On olemassa myös umpijärviä, jotka eivät pura vesiään uomaston kautta, vaan poistuma tapahtuu joko maaperään suotumalla tai haihdunnan kautta.

Riippuen järveen tulevan veden laadusta ja määrästä suhteessa järven vesitilavuuteen, järven pohjaan kerääntyy ainesta ja muodostuu näin sanottua sedimenttiä. Mitä pidempi viipymä järvellä on, sitä enemmän veteen liuenneesta aineksesta ehtii laskeutua.

Järven tyypistä riippuen ne toimivat hyvin eri tavoin. Järven kunnostaminen on usein vaativa ja lukuisia toimenpiteitä tarvitseva kokonaisuus, jonka toteuttaminen on pitkä prosessi. Monesti järvikunnostus onkin hyvin pitkälti sama asia kuin valuma-aluekunnostus. Kuormituslähteestä riippuukin hyvin pitkälti, millaisia toimenpiteitä minkäkin järven kunnostamisessa pitäisi käyttää.

Niitot ja ruoppaukset ovat useimmiten virkistyskäyttöedellytysten parantamista, eivät varsinaista elinympäristön kunnostamista. Ruoppaaminen ja vesikasvillisuuden poistaminen voi parantaa luontoarvoja, mutta kuten muissakin toimenpiteissä, toteutus on tehtävä harkiten. Mikäli suunnittelet niittoja tai ruoppauksia, tutustu tähän ELY-keskuksen sivustoon hyvissä ajoin ennakkoon.