Toimintamalli vesistökunnostushankkeen toteuttamiseen Keski-Suomessa

Etene portaittain kohta kohdalta toimintamallissa eteenpäin. Malli sisältää paljon viittauksia laajempaan vesistökunnostusten ohjeeseen, johon on suositeltavaa perehtyä tarkasti. Alla oleva malli on hyvin tiivis yhteenveto, miten vesistökunnostushankkeen perustamisessa kannattaa Keski-Suomessa edetä, riippumatta minkä tyyppinen tai mitä toimenpiteitä se sisältää. Vesistökunnostushankkeen hallinnointi vaatii paljon työtä ja taustaselvitystä, ja erityisesti isommissa hankkeissa ulkoistettua projektinhallintaa ostopalveluna kannattaa harkita.
1. Taustoitus
Tutustu verkostosivuston materiaaleihin ja ohjeisiin, jotta saat selkeän kokonaiskuvan kunnostushankkeen toteuttamisesta:

Laajempi ohje vesistökunnostushankkeen toteutukseen
Ohje yhdistyksen perustamiseen
Vinkkilista hanketoimijalle


Tiivis kuvaus vesistökunnostushankkeesta prosessina:
(klikkaamalla kuvaa se aukeaa isommaksi uuteen ikkunaan)

Vesistökunnostushankkeen kaavio

Suunnitellusta kunnostusalueesta voit omatoimisestikin etsiä tietoa esimerkiksi:
SYKE – Vaikuta vesiin -karttapalvelu
SYKE – Avoimet ympäristötietojärjestelmät
Maanmittauslaitos – Avoimien aineistojen tiedostopalvelu
Kunnostajan karttapalvelu

Verkoston linkki-osiosta löytyy paljon hyödyllistä luettavaa sekä konkreettisia aineistoja vesistökunnostushankkeissa hyödynnettäväksi! Kannattaa tutustua!

2. Aloitteen valmistelu
Valmistellaan aloite – mikä on ongelma/kunnostustarve, johon pitäisi puuttua. Keskustele paikallisten, niin alueiden omistajien, käyttäjien kuin muiden sidosryhmien kanssa mahdollisimman laajalti ja tiedustele heidän mielipiteitään ja näkemystä asiasta. Jos mahdollista, tiedustele samalla löytyykö kunnostusalueelta järjestäytynyttä alueellista toimijaa, joka pystyisi kunnostushankkeen hallinnoimaan (avustushaku ja projektinhallinta).

3. Ensimmäinen askel
Ota verkostoon yhteyttä ”Ilmoita kunnostuskohde” lomakkeen kautta tai suoraan Keski-Suomen ELY-keskukseen sähköpostilla (kirjaamo.keski-suomi@ely-keskus.fi), ja keskustele asiantuntijoiden kanssa kunnostushankkeen aloituksesta. Alueella tai aihepiiriin liittyen voi olla hankkeita jo vireillä, joista saat täten parhaiten tietoa. Päällekkäisen työn tekemistä vältetään parhaiten tekemällä yhteistyötä!

4. Hankkeen toteuttajan valinta
Valitaan taho, joka toteuttaa kunnostushankkeen esiselvityksen, tai pienemmissä projekteissa hakee jo suoraan koko hankkeen toteutusta. Tarvittaessa on mahdollista perustaa esim. järvikohtainen yhdistys hanketta ja sen tulosten ylläpitoa varten. Ohje yhdistyksen perustamiseen

5. Suunnitelmien tarkentaminen
Laajoissa ja/tai monimutkaisissa hankkeissa kannattaa viimeistään nyt pyytää verkoston asiantuntijaryhmältä kommentteja hankeideaan ja alustavaan suunnitelmaan. Ota yhteyttä verkoston ylläpitäjään sähköpostilla, ja kerro tiiviisti suunnitelmasi.

6. Aikataulujen suunnittelu
Riippuen hankkeen tyypistä ja laajuudesta, suunnittele rahoitus ja aikataulutus. Selvitä alustava hankkeen ja sen kunkin osavaiheen kokonaiskustannus. Varsinkin laajemmat hankkeet kannattaa osittaa vaiheittain tai valiten ohjeesta sopivat vaihekokonaisuudet. Lue ohjeesta mitä hankkeen ositus tarkoittaa ja mitä vaiheita kunnostushankkeeseen sisältyy.

7. Hallinta, talous ja luvitus
Rakenna omarahoitus, hankkeen yhteistyöverkosto, selvitä toimenpiteiden luvitustarve ja kerää maan- ja vesialueen omistajilta suostumukset. Tarvittaessa pyydä sidosryhmiltä lausuntoja kunnostukseen liittyen.

8. Rahoitus
Hae hankkeelle avustusta, ja liitä avustushakemukseen kaikki yllä mainitut dokumentit mukaan, jos mahdollista. Avustushakemus voi pienissä hankkeissa sisältää koko projektin alusta loppuun. Avustushakemukset voidaan isommissa hankkeissa jakaa esim. seuraavasti omiksi hakemuksiksi: 1) Esiselvitys, 2) Suunnitelma, 3) Vesilain mukainen lupa, 4) Toteutus ja jälkihoito. Keskustele asiantuntijoiden kanssa miten suunnittelemasi kokonaisuus kannattaisi toteuttaa.

9. Vinkkejä väliajoille
Vesistökunnostushankkeeseen sisältyy useita väliaikoja, jolloin odotetaan esimerkiksi avustuspäätöstä hankkeelle, kunnostussuunnitelmien valmistumista, päätöstä vesilain mukaisesta luvasta tai toteutukseen sopivaa vuodenaikaa tai vedenkorkeutta. Nämä väliajat kannattaa hyödyntää suunnittelemalla alustavasti jo seuraavaa vaihetta; esim. kerätä listaa hankkeelle oleellisista konsulteista ja urakoitsijoista, päivittää hankkeen toimintasuunnitelmaa tilanteen mukaisesti, suunnitella seurantaa tai jotenkin muutoin edistää projektia ja asiaa (mm. tiedottaminen ja sidosryhmätyö).

10. Toteutus
Kun kaikki taustatyö on tehty ja toimenpiteille on tarpeelliset luvat, pystytään aloittamaan toteutus. Toteutus on vesistökunnostushankkeen huipentuma, joka on usein vain pieni mutta näkyvä konkreettinen osa projektista. Toimenpiteistä ja hankkeesta riippuen huolehdi dokumentoinnista, mittauksista ja seuranta-asioista. Seuraa tarkasti lupaehtoja toteutuksessa ja suunnittele etukäteen, miten mahdolliset korjaustoimenpiteet toteutetaan, mikäli sellaisille tulee tarvetta.

11. Hankkeen päättäminen ja seuranta
Raportoi tuloksista Kunnostajan karttapalveluun, ja täytä avustuksen tai rahoitusohjelman vaatimat seuranta- ja tulostiedot. Tulosten ja kokemusten jakaminen on äärimmäisen tärkeää, jotta kunnostusten menetelmiä ja vaikuttavuutta pystytään kehittämään.