Rahoitusasiat
Avustukset
Vesistökunnostuksiin on mahdollista hakea erilaisia avustuksia ja rahoituksia, tai vesistökunnostukset voivat olla osa jotakin hankekokonaisuutta. Kunnostuksen tyyppi ja laajuus vaikuttavat avustuksien myöntämiseen. Rahoituksesta riippuen, useimmiten avustuksissa on jokin omarahoituksen osuus, joka useimmiten määritellään prosenttina hankkeen kokonaiskustannuksesta. Tyypillisesti noin puolet (50 %) hankkeesta on oltava omarahoitteista. Saat lisätietoa rahoituksista mm. ELY-keskuksesta. Hyvää perustietoa löytyy: www.rahatpintaan.fi
Omarahoitus
Hankkeen omarahoituksen vaatimukset vaihtelevat avustuksen lähteestä riippuen. Hankkeen omarahoitussuunnitelma on tärkeää rakentaa kattavasti ennen avustuksen hakemista. Tietyissä avustusmuodoissa omarahoitukseksi käy myös talkootyötyö ja yrityksistä tai muista lähteistä oleva rahoitus. Talkootyössä on usein eriteltynä koneellisen työn tuntihinta erikseen. Esimerkiksi säätiöt voivat useimmiten toimia hankkeen rahoittajana: https://kansalaisyhteiskunta.fi/rahoitushakemisto/
Avustuksen hakeminen
Avustuksia voi ensisijaisesti hakea järjestäytyneet tahot. Hakijan ennakonperintävelvollisuus vaikuttaa haettavan avustuksen määrään. Mikäli arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi, avustusta ei myönnetä kustannusten arvonlisäveron osuudesta. Avustuksen hakuvaiheessa on tärkeää varmistaa suunniteltujen kulujen tukikelpoisuus, eli muodostettavat kulut ovat sellaisia, joita vastaan saa rahoitusta.
SILTA-rahoitus
Jotta maksatushakemuksen voi jättää, pitää hankkeen kulut olla muodostettuna. Hanketoimijalla on siis oltava riittävästi omaa varallisuutta synnyttää nämä kulut. Asia voi muodostua varsinkin isoissa hankkeissa monelle toimijalle haasteelliseksi, vaikka maksatuksia toteutettaisiin hankkeen aikana useampiakin. Yksi vaihtoehto on silta-rahoitus, joita monet kunnat hankkeille myöntävät, sekä todella isoille hankkeille voi hakea Finnveran Siltarahoitusta. Ota yhteyttä omaan kuntaasi, ja selvitä onko hankkeille mahdollista saada tällaista väliaikaista rahoitusta, jota voisi kuvailla matala- tai nollakorkoiseksi lainaksi.
Maksatushakemus
Pääsääntöisesti avustukset maksetaan toteutuneita kuluja vastaan. Toisin sanoen, ensiksi synnytetään kulut, joiden kuitteja vastaan avustusta haetaan maksatushakemuksella. Ohjelmista ja rahoituslähteistä riippuen on erilaisia vaateita maksatushakemuksiin liittyen, joihin kannattaa perehtyä tarkkaan ennen maksatushakemuksen jättämistä. Lähtökohtainen periaate on, että hankkeen on oltava kokonaan valmis, kun maksatushakemus jätetään. Erityisesti useampi vuotisille ja suurille hankkeille on myös mahdollista hakea maksatusta useammalla maksatushakemuksella, esimerkiksi neljä maksatushakemusta vuoteen. Tietyissä avustuksissa on myös mahdollista saada hakemuksella sovittu osa rahoituksesta ennakkoon.