Kirjoittanut Anna-Mari Kristola, ToiVeTila-hanke
Toivakan kunnassa on ollut käynnissä Toivakan vesistöjen tilainventointi, ToiVeTila -hanke. Tarkoitus on ollut selvittää kolmen järven tilaa, toiveena jatkaa edelleen muihin vesistöihin ja myös lähteä toteuttamaan konkreettisia kunnostuksia ja hoitotoimenpiteitä. Hankkeen vesistöt valikoituivat Keski-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmasta ja kuntalaisten kyselyjen ja huolen perusteella: Humalajärvi, jonka ekologinen tila on huonontunut viime vuosina välttäväksi, Saarinen, jonka rannalla EU-uimaranta ja rannan läheisyydessä kunnan jätevedenpuhdistamo sekä Aittojärvi Saarisen kyljessä.
Hanke toimi kuntaympäristöpalvelujen alla ja siihen palkattiin hanketyöntekijä 1,5 vuodeksi ja ostettiin asiantuntijan tukea Keski-Suomen Vesi ja Ympäristö ry:ltä, jonka jäsen Toivakan kunta on. Hanke sai 50% rahoituksen ELY:n Vesien- ja merenhoidon sekä Vesistö- ja kalataloustoimenpiteiden toteuttamisen avustuksista. Hanke päättyy vuoden lopussa 2023.
Hankkeen alussa tehtiin kysely järvien ranta-asukkaille ja selvitettiin vesien tilaan vaikuttavia asioita sekä kiinteistön varustelusta, että vapaitten kommenttien muodossa. Lisäksi taustatietoina ELY:n jatkuvan tarkkailun mittaustulokset järvistä 70-luvulta alkaen ja vanhoja selvityksiä, mm. ELY:n arkistoista löytynyt Humalajärven hajakuormitusselvitys vuodelta 2001.
Valuma-aluekuormitusta selvitettiin sekä laskennallisesti Vemala-mallinnuksella, että vesinäytteistä vesistöihin laskevista ojista ja joista. Vesinäytteet otettiin 10 kohteesta syksyllä 2022 ja keväällä 2023, ja niistä analysoitiin kiintoaine, pH, väriluku, kemiallinen hapenkulutus CODMn, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori.
Koska järvien hoitotoimet eivät ole vuosikymmenien aikana tuottaneet parannusta, vesistöjen rehevöitymisen ehkäisemiseen vaikuttavien toimenpiteiden löytäminen lähti valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähentämisestä. Valuma-alueen vesienhallintakohteista teetettiin esiselvitys KVVY Tutkimus Oy:llä, jossa esitettiin 35 mahdollista toimenpidettä, esim. kosteikko, uomakunnostus ja pohjakynnyskohteita. Maanomistajien ja asiantuntijoiden kanssa käytiin kymmenkunta kohdetta katsomassa maastossa. Varsinaisten toimenpiteiden suunnittelu ja konkreettiset kunnostustoimet eivät kuuluneet tämän hankkeen piiriin, mutta esiselvityksen toimenpiteet ovat nyt maanomistajien ja osakaskuntien käytettävissä ja toteutettavissa tulevaisuudessa.
Hyvässä kunnossa olevat vesistöt ovat kunnalle elinvoimatekijä. Niin vakituiset -, vapaa-ajan asukkaat kuin yrityksetkin arvostavat puhtaita järviä ja monimuotoista elinympäristöä. Hyvä tilanne on helpompi säilyttää ajoissa aloitetuilla ehkäisytoimilla kuin korjata huonoksi päässyttä. Kunnilla on iso rooli vesistökunnostusten edistäjinä. Vesistökunnostuksiin on saatavilla avustuksia erittäin hyvin. Ongelmana on nykyinen rahoitusmalli, jossa avustus maksetaan syntyneitä kuluja vastaan eli jälkijättöisesti. Tämän takia kalastuskunnilla, osakaskunnilla, kyläyhdistyksillä ja muilla pienillä pääomilla toimivilla tahoilla on harvoin resursseja lähteä hoito- tai kunnostushankkeita vetämään. Kunnan rooli vastaa toimimista väliaikaisrahoittajana ja luotettavana linkkinä esimerkiksi ELY-keskuksen suuntaan. Lisäksi kuntaa voidaan pitää tasa-arvoisena toimijana verrattuna joihinkin muihin.
Vesistökunnostukset ovat pitkiä projekteja, joissa tuloksia nähdään vasta vuosien ja kymmenien päästä. Työ vaatii pitkäjänteisyyttä, sitkeyttä ja kärsivällisyyttä. Kunnostuksiin kannattaa kuitenkin ryhtyä ennemmin kuin jättää tekemättä, koska vesien tilan ollessa suhteellisen hyvä, ennaltaehkäisevät toimetkaan eivät ole välttämättä raskaita.
Historia osoittaa, että muutoksia saadaan aikaan. Jätevesien puhdistamisen ja tehtaitten päästöjen vähentämisen myötä järviemme tila muuttui merkittävästi 50 v. sitten. Tämän hetken suurimman uhkan, ilmastonmuutoksen, vaikutuksia voidaan vähentää, kun maankäyttöön puututaan ajoissa. Sään ääri-ilmiöt, kuten rankkasateet ja kuivuudet, voivat lisääntyä. Vesien suojelu auttaa sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, kuten tulviin ja veden niukkuuteen. Ottamalla tämä huomioon kaikissa toiminnassa maata ja metsää muokatessa voidaan vesistövaikutuksia vähentää miettimällä toteutus niin, että ravinteiden huuhtoutuminen vesistöön estetään kokonaan tai se olisi mahdollisimman vähäistä. Vesiensuojelu on välttämätöntä terveytemme, elinympäristömme ja taloutemme kannalta. Jokainen voi osallistua vesiensuojeluun omilla valinnoillaan, veden säästämisellä, ympäristöystävällisillä käytännöillä ja osallistumalla paikallisiin vesiensuojeluhankkeisiin.
Lisätietoa ja hankkeeseen liittyvää aineistoa: https://www.toivakka.fi/toivetila-hanke-2022-2023/
